Kansalliset vähemmistöt

Kansalliset vähemmistöt

Ruotsin kansallisia vähemmistöjä ovat juutalaiset, romanit, ruotsinsuomalaiset, saamelaiset ja tornionlaaksolaiset. Kansallisia vähemmistökieliä ovat jiddiŝ, meänkieli, romani (romani chib), saame ja suomi. Syynä sille, että Ruotsi valitsi juuri nämä ryhmät ja kielet, on niiden pitkä läsnäolo maassa ja se, että ne ovat osa Ruotsin kulttuuriperintöä.

Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (2009:724) tuli voimaan vuonna 2010. Lain tarkoituksena on suojella kansallisia vähemmistöjä, vahvistaa niiden mahdollisuuksia vaikuttaa niitä koskeviin asioihin sekä tukea historiallisia vähemmistökieliä niin, että ne säilyvät elinvoimaisina. Määräyksiä kansallisten vähemmistöjen oikeuksista ja kunnan vastuusta on myös muissa laeissa, kuten esimerkiksi koululaissa (2010:800) ja sosiaalipalvelulaissa (2001:453).

Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (2009:724) sisältää yleisiä määräyksiä, jotka ovat voimassa koko maassa ja sen piiriin kuuluvat kaikki kansalliset vähemmistöt.

Hoforsin kunnan vastuu:

• Tiedottaa kansallisia vähemmistöjä niiden oikeuksista ja kunnan vastuusta.
• Edistää ja suojella vähemmistökieliä ja antaa kansallisille vähemmistöille mahdollisuus säilyttää oma kulttuurinsa ja kehittää sitä.
• Edistää lasten kielellisen ja kulttuuri-identiteetin kehitystä.
• Antaa kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa niitä koskeviin asioihin.
• Neuvotella kansallisten vähemmistöjen kanssa.
  

Vahvistettu suoja

Ruotsissa oma hallintoalue on kolmella kansallisella vähemmistökielellä: meänkielellä, saamella ja suomella. Hoforsin kunta liittyi 1. helmikuuta 2011 suomen kielen hallintoalueeseen. Se merkitsee sitä, että kunnalla on erityiset velvollisuudet tarjota palvelua suomen kielellä. Myös niillä, jotka haluavat käyttää saamea, meänkieltä, romania ja jiddiŝiä on joiltakin osin vahvistettu suoja kunnassa.

Suomen kielen hallintoalueella:

• Yksityisillä henkilöillä on oikeus käyttää suomea suullisissa ja kirjallisissa yhteyksissä kuntaan asioissa, joissa kunta tekee päätöksen.
• Kunnan on annettava suullinen vastaus suomen kielellä, ja jos henkilö sitä toivoo, annettava kirjallinen käännös päätöksestä ja sen perustelusta. Kunta voi määrätä erityisen ajan ja paikan tälle palvelulle.
• Kunnan on pyrittävä hankkimaan suomen kielen taitoista henkilökuntaa.
• Hoforsin kunnalla on erityinen velvollisuus järjestää esikoulutoimintaa ja vanhustenhuoltoa suomen kielellä, jos joku kunnan asukas sitä toivoo.

Hallintoalueen ulkopuolella:

• Yksityisillä henkilöillä on oikeus käyttää meänkieltä ja saamea suullisissa ja kirjallisissa yhteyksissä kuntaan asioissa, joissa kunta tekee päätöksen, jos kunnalla on kyseisen henkilön kielen hallitsevaa henkilökuntaa.
• Kunnan on järjestettävä jiddiŝin-, romanin-, saamen- ja meänkielistä vanhustenhuoltoa, jos kunnalla on kyseisen henkilön kielen hallitsevaa henkilökuntaa.
• Kunnan on pyrittävä hankkimaan jiddiŝin, meänkielen, romanin ja saamen taitoista henkilökuntaa.

Kansalliset vähemmistökielet koulussa – Kaikilla on oikeus kieleen

Oppilas, joka tuntee kuuluvansa johonkin Ruotsin kansallisista vähemmistöistä, voi saada äidinkielenopetusta omassa äidinkielessään. Oppilaalla ei tarvitse olla mitään pohjatietoja kielessä eikä kieltä tarvitse puhua kotona joka päivä. Romanioppilaat voivat opiskella kahta kieltä, jos siihen on erityiset syyt.

Romanien sisällyttäminen

Vahvistaakseen vähemmistöpolitiikkaa hallitus teki vuonna 2012 päätöksen kaksikymmenvuotisesta strategiasta romanien sisällyttämiselle. Se perustuu ihmisoikeuksiin ja siinä painotetaan erityisesti syrjinnän ehkäisemisen periaatetta.

Strategian kokonaisvaltaisena tavoitteena on, että romanilla, joka täyttää 20 vuotta vuonna 2032, on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet elämässä kuin henkilöllä, joka ei ole romani.

Strategia sisältää tavoitteet ja toimenpiteet alueilla:

• Koulutus
• Työ
• Asunto
• Terveys, sosiaalihuolto ja turvallisuus
• Kulttuuri ja kieli
• Kansalaisyhteiskunnan järjestäytyminen